Näytetään tekstit, joissa on tunniste psykoterapia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste psykoterapia. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. helmikuuta 2024

Mtä on masennuksen hoito?


Sain puhelinsoiton ihmiseltä, joka tunsi tarvitsevansa terapiahoitoa masennukseensa, joka jatkui lääkityksestä huolimatta. Lyhyt keskustelu osoitti, kuinka kyseisen ihmisen onneton tunnetila oli jäänyt sivuun ja selvittämättä; asiaa oli pidetty selvänä, kun sille oli keksitty diagnoosi. Usein näin ajatellaankin, että on olemassa kärsimystä aiheuttava masennus -niminen sairaus, jota pitäisi hoitaa. Siis keskittyä hoitamaan vain sairautta eikä niinkään sitä ihmistä, joka kärsii.

Minusta kysymys ei ole masennuksen vaan ihmisen hoidosta. Jos ihminen nimittäin on niin pitkään onneton, että hän tulee toivottomaksi, hän voi tulkita tilansa virheellisesti masennukseksi. Tällainen diagnoosi johtuu sitä, että ihminen ei osaa ajatella ja tiedostaa pohjimmaisia tunteitaan ja toiveitaan. Hän tunnistaa ehkä vain sen, että elinvoimat ovat vähentyneet ja suorituskyky heikentynyt hankaloittaen elämää varsinkin töissä.

Ja kun kaipauksissaan pettynyt ihminen menee lääkäriin, hän saa vahvistuksen ajatukselle, että hän on sairastunut depressioon. Tällöin käy siis niin, että hankala ja lukkiutunut tunnetila medikalisoidaan ja hoidoksi tulee jokin niistä lukuisista depressiolääkkeistä, joita on markkinoilla. Varsinainen ongelma jää huomiotta.

Olisi huomioitava ainakin se, että jokainen masennus - jos tällaista nimikettä on tarpeen käyttää - on tunnesisällöltään erilainen riippuen niistä moninaisista pettymyksistä, joiden takia ihminen on tullut toivottomaksi.




lauantai 20. heinäkuuta 2019

Nöyryytysten psykofyysiset seuraukset

HS-artikkelissa "Häpeän läpi" (20.7.19) Rosa Meriläinen kertoi kuinka nöyryytyksistä toipuminen on hidas prosessi, vaikka kävisi terapiassa ja käsittelisi asioita myös kirjoittamalla.
Nöyryytykset ovat traumoja, jotka rikkovat itsetunnon rakenteita ja aiheuttavat psyykkisten oireiden kuten esimerkiksi pelkojen lisäksi aina myös fyysisiä vaivoja. Pahimmillaan nöyryytys hajottaa ihmisen minuuden niin, että hänen kognitiiviset kykynsä lamaantuvat koko päiväksi tai pidemmäksikin aikaa. Hän ei pysty keskittymään eikä olemaan aloitteellinen ja toimimaan aktiivisesti, hänen muistinsa ei toimi ja vahvojen affektien takia voivat ajattelukyky ja todellisuudentaju hetkellisesti häiriintyä.

Rosa M kuvitteli, millaista olisi ottaa vastaan julkista nöyryytystä, jos itsetunto olisi niin vahva, että se kestäisi. Tosin vain yli-ihminen on sellaisten iskujen ulottumattomissa. Tai ihminen on joutunut niin pahasti nöyryytetyksi, että hän on särkynyt ja menettänyt samalla kaiken herkkyytensä eikä loukkaannu ja pahoita mieltään enää mistään.

Rosa Meriläinen joutui kansanedustajana toimiessaan julkisesti nöyryytetyksi. Hän on kirjoittanut häpeästä kirjan.  

Linkki kyseiseen HS-artikkeliin:
https://www.hs.fi/paivanlehti/20072019/art-2000006178377.html